Espoo 50 vuotta -retki 2.8.2022

Teksti Kaija Rantalainen-Huber, kuvat Kaija R-H ja Seppo Viljanen

Tiistaipäivän aamu vaikutti hyvältä retkipäivältä, mutta varmuuden vuoksi sateenvarjo mukaan. Åbergin bussi odotti Kiasman edessä, mukaan tuli 28 osallistujaa ja Sirpa Kajarinne -niminen opas. Ensimmäinen kohde oli kauniilla paikalla, meren rannalla oleva Villa Rulludd ja siellä oli vastassa Espoon oma opas. Hän kertoi, että huvilat, joita oli kaksi kappaletta, olivat rakennuttaneet Alfred Kihlman ja hänen poikansa Lorenzo Kihlman. Huvilat olivat olleet suvun kesäasuntona. Mielenkiintoisista rakennuksista ja Kihlmannin suvun värikkäistä vaiheista saimme tietoa. Vanhoja valokuvia näytettiin, jotka kertoivat perheen kesäisestä elämästä Villa Rulluddissa. Kiersimme talot, kävimme meren rannalla ja laiturilla, sitten pääsimme tutustumaan myös vanhan talon sisätiloihin. ”Tässä huoneessa isäntä otti joka päivä tunnin nokkosen”. Joku hiukan korjaa hymyillen ”Nokkonen on kasvi, taisi olla nokoset!” Osaava opas jatkaa tarinointia ja siitä, että talossa piti olla hiljaista isännän nokosten aikana. Siihen aikaan muutettiin Helsingistä tänne koko kesäksi. Heillä oli laivalaituri, jossa laivat säännöllisesti pysähtyivät. Sieltä pystyi käymään laivalla töissä Helsingissä kesällä. Piha, jossa vanhat komeat männyt ja monenlaiset puut ja pensaat, sekä koko ympäristö on edelleen hyvin hoidettu ja viihtyisä.

Retkeläiset hakevat varjoa katoksen alta. Etualalla oikealla Rulluddissa toimiva opas.

Maittava ja monipuolinen lounas nautittiin Kauklahdessa suositussa Hummus House -nimisessä ravintolassa, jonka jälkeen bussin nokka kohti luontokeskus Haltiaa.

Luontokeskus Haltia on Nuuksiossa ja on suuri puusta rakennettu rakennuskompleksi. Sieltä löytyy kaikkea luontoon liittyvää aineistoa, näyttelyitä, valokuvia, kirjoja, karttoja, reppuja sekä lahjatavarakauppa. Talvista lumikanjonia pitkin pääsimme tämänvuotiseen päänäyttelyyn, joka on ”Viisi vuodenaikaa”. Pitkä ja pimeä talviaika jakautuu kaamostalveen ja kevättalveen, joita sitten seuraavat kevät, kesä ja syksy. Tätä esittää upea18 m leveä luontopanoraama, joka johdattaa Saaristomereltä tuntureiden laelle ja kaikkiin Suomen 41 kansallispuistoon. Tämänhetkinen valokuvanäyttely oli Saamelaiskylä Raittijärvi-Kaijukan kylältä. Se dokumentoi kylän arkea ja poronhoitoa. Valokuvaaja Jyrki Kallio-Kosken upeat kuvat tavoittivat hienosti kyläläisten elämäntavan. Käyntimme siellä päättyi kahvihetkeen suuren korvapuustin kera.

Träskändan puiston kukkaloistoa.

Espoossa on runsaasti kartanoita, joihin voi tutustua. Seuraava kohteemme oli Träskändan 1700-luvulla rakennettu kartano. Kartano on kokenut vuosien saatossa monta omistajanvaihdosta. Nykyään kartano tunnetaan ehkä parhaiten siitä, että se oli Aurora Karamzinin omistuksessa 1800-luvulla. Itse kartanorakennus oli nyt remontissa, mutta sen alapuolella aukeaa suuri puisto. Puiston historiassa näkyy keisari Aleksanteri ll:n vierailu seurueineen. Heille järjestettyjen juhlien vuoksi siellä on vielä rakennuskantaa siltä ajalta, mm. puistosta löytyy 6-kulmainen käymälärakennus. Tässä kulttuurihistoriallisessa puistossa on paljon tilaa asukkaiden ja vierailijoiden nauttia sen rauhallisesta tunnelmasta. Näyttävät, hyvin hoidetut suuret kukkaistutukset ovat kaikkien vierailijoiden ihailtavana. Siellä suurten vanhojen puiden varjossa ja hoidetuilla käytävillä, voi viettää aikaa ja rentoutua.

Aleksanteri II:n seuruetta varten rakennettu puucee.

Espoo on yli 300 000 asukkaan kaupunki, jossa on paljon uutta ja vanhaa. Niihin oli mielenkiintoista tutustua ja meidän retkikohteemme olivat arvokkaita ”helmiä”. Oppaat tiesivät asioista ja kertoivat tarinoista. Nostan aina huivinreunaa taitaville isojen retkibussien kuljettajille, jotka puikkelehtivat tiellä kuin tiellä ja saavat ison bussin kääntymään uskomattoman pienissä kulmissa pikkuteille. Järjestelyt toimivat meidän yhdistyksen osaavien henkilöiden käsissä. Siis hatunnosto myös heille ja meille kaikille osallistuneille. Kiitos mukavasta, piristävästä yhteisestä päivästä nimeltä Espoo 50 vuotta. Onnea Espoo!